Löydä Saimaan kätketyt aarteet

Ilkonsaari, kallioinen saari keskellä Suur-Saimaan selkiä, tunnetaan myös nimellä ”Skiittasaari” sen ortodoksisten tsasounien ansiosta. Ilkonsaaren kallioalueiden paljastumat edustavat useita eri kivilajeja, kuten granodioriittiä, juonibreksiaa, tonaliittia sekä graniittia. Saaren yhteydestä löytyy myös varsin harvinainen, 300 m pitkä vedenalainen särkkä, jota voi ihailla läheisten kallioiden päältä.

Saaressa on kaksi retkisatamaa, luontopolkuja ja erinomaiset mahdollisuudet päivä- tai yönyliretkeilyyn. Hiekkapohjaiset uimarannat tarjoavat hyvät puitteet uimiseen retkeilyn ja veneilyn ohessa.

Saareen pääset omalla veneellä tai meloen.

Päihäniemi on suosittu virkistyskohde, jonne pääsee sekä maitse että vesitse. Alue kuuluu katkonaiseen reunamuodostumajaksoon, joka on syntynyt Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän väliin. Päihäniemessä voi myös tutustua Salpalinjan kaivantoihin, jotka ovat osa alueen historiallista perintöä.

Alueelta löytyy hyvät retkeilyrakenteet, uimaranta sekä n. 3km mittainen luontopolku.

Kyläniemi on noin 14 km pitkä osa Toisen Salpausselän reunamuodostumaa, joka muodostui 11 800-11 600 vuotta sitten. Kyläniemi koostuu leveistä, jäätikön reunan eteen kerrostuneista hiekka- ja soravaltaisista deltoista eli suistoista sekä kapeammista ja kivisemmistä reunamoreeniselänteistä. Alueella on myös edustavia rantamuodostumia Baltian jääjärven, Saimaan jääjärven sekä Suursaimaan ajoilta. Lisäksi Kyläniemen hiekkaisilla rinteillä kasvaa nykyisin harvinaisia arokasveja, jotka saapuivat alueelle ensimmäisinä lajeina jääkauden jälkeen

Kyläniemen kärjessä sijaitseva Rastinniemi on upea virkistysalue ja osa Toisen Salpausselän vaikuttavaa reunamuodostumaa. Alueella on eri korkeuksilla ja allekkain eri aikoina syntyneitä rannanmerkkejä. Lisäksi alueella on runsaasti Suursaimaan aikana muodostuneita rantatörmiä ja –valleja. Rastinniemen kärjessä on näyttävä eroosiotörmä, joka on enimmillään 20 m korkea.

Rastinniemi on tunnettu yhtenä Saimaan hienoimmista retkikohteista, ja alueella on hyvät retkeilyrakenteet. Rastinniemeen pääsee Ruokolahden suunnasta tietä pitkin, ja matka sisältää lossiylityksen. Autot tulee jättää P-paikalle. Lisäksi Saimaan Saaristoreitillä kulkeva M/S Rasti -pyörälautta kuljettaa pyöräilijöitä ja retkeilijöitä Taipalsaaren Sarviniemestä Kyläniemen satamaan, josta on vain 4 kilometrin matka Rastinniemeen. Veneilijät voivat rantautua rantakivikkoon, kohteessa ei ole venelaituria.

Ruuhonsaarten kauniit hiekkarannat ja kirkas vesi kutsuvat pysähtymään Lappeenrannan ja Puumalan välisen laivareitin varrella. Taka-Ruuhonsaaren suojaisa laguuni tarjoaa laituritilaa myös suuremmille veneille. Laguunin muoto muistuttaa muinaisen jäämassan muodosta. Ruuhonsaariin kuuluvat Taka-Ruuho ja Ruuhonpurnu käsittävät luode-kaakko -suuntaisen ydinharjuselänteen sekä sen kaakkoispäähän kerrostuneen suisto- eli deltamuodostuman. Deltan kerrostumista säätelivät lännessä oleva Ruuhonpurnun kalliomäki sekä idässä ollut Taka-Ruuhon lahden täyttänyt jäämassa, jonka muoto kuvastuu nykyään laguunimaisen vesialueen jyrkkärinteisessä syvänteessä.

Rannalla sijaitseva persoonallinen hirsisauna erottuu vihreän kattokasvillisuutensa ansiosta ja täydentää saarten ainutlaatuista retkitunnelmaa.

Ruuhonsaarille pääset veneellä, meloen sekä M/S Rasti pyörälautalla (liput ostettava ennakkoon).

Kuivaketveleen Linnavuori on rautakautinen suoja- ja puolustuspaikka johon paettiin vihollisen uhatessa. Tutkijat pitävät muinaislinnoja mystisenä muinaisjäännösryhmänä, koska niistä on saatu vain vähän tutkimustietoa. Linnavuoren laelta aukeaa hieno näköala Saimaalle. Jyrkimpiin kohtiin on rakennettu portaat. Kuivaketveleen linnavuori on noin 600 m pitkä, 80-100 m leveä ja parhaimmillaan 20 m korkea rapakivisydämellä varustettu kalliodrumliini, jota ympäröivät paikoin pystyjyrkät ja paikoin porrasmaiset jyrkänteet.

Taipalsaaren kuntakeskustasta noin matkaa Kuivaketveleen linnavuorelle n.6,5 km, joten välimatkan voi taittaa vaikkapa pyöräillen. Kohde sijaitsee Saimaan Saaristoreitin varrella. Kohteessa on näköalatasanne, mutta ei muita retkeilyrakenteita.

Taipalsaaren Saimaanharjun asutusalueen itäpäässä on kivikautinen kalmisto, joka on toistaiseksi ainoa laatuaan Etelä-Karjalassa. Taipalsaaren kuntakeskuksen eteläpuolella on Saimaanharjuksi kutsuttu jäätikköjokikerrostuma, joka on osa katkonaista reunamuodostumavyöhykettä Salpausselkien välillä.

Taipalsaaren kirkon vieressä sijaitseva kotiseututalo Röytty on historiallisesti merkittävä vanha sotilasvirkatalo ja kestikievari. Tämä rakennus on ollut osa alueen kulttuuriperintöä jo vuosisatojen ajan, ja se tarjoaa vierailijoille ainutlaatuisen katsauksen menneisyyteen. Röytty on rakennettu tiedettävästi 1600-luvun lopulla Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Joutsenon miesten voimin. Nykyään Röytty toimii aittoineen ja talleineen museona, kahvilana, puotina ja pitopaikkana, pääosin kesäkautena ja joulun alla.

Taipalsaaren puukirkko on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Taipalsaaren ristinmuotoisen puukirkon runko on rakennettu vuonna 1754